Team Rynkeby Turku 2016-2017

Vuonna 2016 Turkuun perustettiin Team Rynkeby hyväntekeväisyyspyöräilyjoukkue.
Mieheni haki mukaan pyöräilijäksi ja minä huoltoon. Molemmat päästiin mukaan. 

Koko talven pyöräilijät treenasivat ja minä, joukkueen huoltopäällikkönä, hikoilin tuskanhikeä “apua mistä kaikki saadaan KÄÄK!”

Alkukesän aikana oltiin saatu lahjoittajilta paljon erilaisia ruokatarvikkeita ja muuta matkalle tarvittavaa. Päivä ennen matkaa käytiin sitten hakemassa muonat ja pakattiin autot valmiiksi h-hetkeä varten.

5.7.2017 Turku
Hullu keräily- ja pakkauspäivä

Aamupäivällä haettiin tavarantoimittajilta lahjoituksena saadut elintarvikkeet ja tuotteet.
Iltapäivällä omien tavaraoiden pakkausta, sekä muutamien vielä puutuvien tuotteiden hankkimista (keittiöpyyhkeet, yleispuhdistusaine jne….)
Illalla järjestetiin Baggage Drop, jossa kaikki halukkaat saivat tuoda hotelli- ja matkalaukut valmiiksi, sekä lahjoituksena saadut tuotteet, jotka olivat heillä hallussa. Samalla osa porukasta teippasi autot ja osa järjesteli tavaroita. 

Meillä oli jokaiselta sponssilta saatuja tarroja, mutta nähtiin myöhemmin Helsingin kylmäauton tarroitus, ja ei voi, kun sanoa, että WAU! Koko kyljen iso tarra, jossa oli kuvia joukkueesta ja alalaidassa oli kaikkien sponssien logot siistillä alueella.

 

6.7.2017 Turku – Helsinki 170km, nousua 1635m
Lähtöjuhlat ja vielä hullumpi roudauspäivä

Yö meni pyöriessä sängyssä ja miettiessän, että missä se ja se tavara on ja onks nyt se ja se asia hoidettu jne jne. No aamulla kävi ilmi, että tosiaan yksi kokonainen lähetys tärkeitä tuotteita oli jäänyt jonnekin matkan varrella. Onneksi olivat tavaratoimittajan Vantaan varastossa, jonne oli tarkoitus illalla mennä.

Tuomiokirkkotorilla järkätyt juhlat onnistui hienosti ja paikalla oli iloksemme tosi paljon porukkaa. Ihan mahtava meno ja meininki. Kun lähdön aika tuli, Bad Fellas soittivat On the road again biisin ja pyöräilijät lähtivät liikkeelle poliisisaattueessa.

Huolto veti hetken henkeä ja pakkasivat teltan autoon ja suunnittelivat hieman. miten tauot mennään ja mitä syödään. Kävin sen jälkeen heittämässä poijat kotiin, hain unohtuneen palosammuttimen (pitää olla autossa) ja kävin MBakerylta hakemassa mielettömän hyvät täytetyt sämpylät meille matkaevääksi.

Eka tauko hoidettiin *raatobussikuskin Timon kanssa. Pystytettiin teltta, mutta kova tuuli oli aiheuttaa ongelmia. Meillä kun ei ole niitä telttapainoja mukana , niin viritimme kiilat ja köydet.

Raatobussi = henkilöauto, jolla kuljetetaan sairastuneita tai väsähtäneitä pyöräilijöitä. Kulkee etuhuollon mukana.

Tarjolla oli MBakerilta saadut täytetyt sämpylät, kahvia ja jugurttia.

Kylmäauto ajoi aamulla suoraan lounaspaikalle ja ilmoitin heille, milloin pyöräilijät lähtivät, että ovat siellä noin parin tunnin päästä, niin osasivat aloittaa makkaroiden grillaamisen ajoissa. Grillimakkaran lisäksi oli tarjolla salaattia ja leipää. Meillä oli myös aika paljon saatu ihan pullovettä, joten tarjottiin niitä myös pyöräilijöille ja päätettiin, ettei palautuspulloja heitetä pois, vaan kerätään kaikki talteen.

Tässä kohtaa grillin kaasuliedellä keitettiin myös uutta kahvivettä termareihin. Kun fillaristit oli lähtenyt, niin leirin purkaamisen jälkeen tulikin kiire, koska en tahtonut keretä seuraavalle taukopaikalle

Pyöräilijöiden jatkettua matkaa, puretiin leiri ja kuorma-auto lähti kohti Hotellia. Tarkoitus oli viedä ensin kaikkien hotellikassit ja sen jälkeen hakea sovitusta ”kylmäautotreffeistä” jotain tavaroita ja vielä käydä noutamassa tavaratoimittajan varastosta sinne jääneet tavarat.

Kello oli tosi paljon kun kuorma-auton kuljettaja ja raatoauton kuski pääsivät hotellille takaisin. Koko tämän hullunmyllypäivän jälkeen yöunet jäi taas melko lyhyiksi. Kaikilla oli melkoista lähtöjännitystä ja juttua riittii aamuyöhön asti.

Suurinpiirtein tältä meidän päivärytmit näyttivät koko matkan Pariisiin. Pientä muutosta tehtiin, koska lounaspaikalle tarvittiin eniten auttavia käsiä, niin hoidin jatkossa aamupäivän ja iltapäivän tauot, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, yksin. 

 

7.7.2017 Helsinki
Stig ombord!

Aamupalan jälkeen kävin hotellin keittiöstä kysymässä, josko he voisivat keittää meille vettä termariin iltapäiväkaffetta varten. Kyllähän me sitä saatiin, mutta totesin myöhemmin, ettei vesi ollut kiehuvan kuumaa ja näin olleen haaleni turhan nopeasti.

Huomattiin myös, että sitä rullakoiden ympärille menevää pakkausmuovia menee melkoinen määrä. Sitä kannattaa olla mukana 3-6 rll, sekä rullakoita n 10. Niin ja nitiä hyllyjä rullakoihin on hyvää olla elintarvikkeita varten.

Oli etukäteen jo sovittu, että kaikki tiimit huoltohenkilöineen ja autoineen kokoonnutaan Olympiastadionilla. Siellä moikattiin muita joukkueita ja meille jaettiin myös joitain tuotteita.

Kun kaikki fillarit lähti parijonossa ajamaan Kansalaistorille pidettäviin lähtöjuhliin, niin osa huollosta lähti sinne katsomaan. Taukopaku ja kylmäauto lähti Vuosaaren satamaan hoitamaan Check In ja samalla valmistelemaan hieman syömistä pyöräilijöille.

Oli muuten melkoinen näky, kun kaksisataa pyöräilijää saapui satama-alueella. Piiiiiitkä keltainen letka herättää hyvin huomiota. Ihan pientä jonotusta, eikä edes ämpäreitä oo jaossa 😁

Ruokailun jälkeen odoteltiin vielä melko pitkään, ennen kun päästiin johtoauton perässä laivalle.

By the way! Finnlinesilla on ihan törkeän hyvät ruuat 

7.-8.7.2017 Helsinki – Travemunde, Saksa (Finnlines)

Day 1
9.7.2017 Travemünde – Verden, Saksa 205km, nousua 1356m

Ihanaa ajaa Saksassa. Tiet on loistokunnossa ja kylät viimeisen päälle hoidetut ja kaikki pihat paraatikunnossa. Eka tauko piti olla jossain pellon laidalla, mutta löysin paljon paremman paikan potkupallokentän laidalta. Pystyttäessäni leiriä, niin paikallinen mummo tuli paikalle ihmettelemään ja onneksi mulla oli mukana erinäisiä saksankielisiä esitteitä, jossa kerrottiin keitä me olemme ja samalla vieno pyyntö, että jos vain mitenkään sopii, niin pitäisimme tässä pienen huoltotauon. 

Mummo innostui ja kun lahjoitin hänelle vielä suklaata (jostain syystä meillä oli rullakollinen karkkeja!) niin juoksi kotiin hakemaan meille lajitteluroskikset 😀
Kun kysyin missä puskassa pyöräilijät voivat käydä asioimassa, niin mummo polkaisi fillarilla jonnekin kylälle ja tuli hetken päästä takaisin läheisen paloaseman avaimen kanssa. Hän kävi hakemassa avaimen, jolla päästiin sisälle vessaan. Huippumummo 💖 Hän oli ihan häkeltynyt meidän toiminnasta ja kertoi, että hänen oma veli oli menehtynyt syöpään. Lopuksi hän vielä lahjoitti meidän lippaaseen syöpää sairastaville lapsille 💖

 

Day 2
10.7.2017 Verden – Legden, Saksa 208km, nousua 987m

Aamulla oli melko viileää ja vettäkin riepotteli välillä. Ensimmäisen tauon saatiin onneksi pidettu juuri ennen sadetta. Vettä ripotteli aina lounasaikaan asti, mutta loppupäivän aurinko helli lämmöllä.
Lounaaksi meidän upea lounastiimi oli valmistanut tortilloja ja Smoked BBQ n lahjoittamaa nyhtöpossua. Taisi olla tän reissun eniten ihastusta ja kehua saanut sapuskaa.

Viimein tauko pidettiin +27 asteen helteessä kanalin rannalla ja saatiin myös yllätysvieraita Suomesta. Emmun puoli sukua oli tullut paikalle 💖

Myöhään illalla hotellille saavuttuani, amppari tikkas kaulaan. Tuli sitten testattu etten ole kuolettavasti allerginen ampiaisille. Tiimin kolme lääkäriä hoiti minut kortisoonilla kuntoon. Loppuilta saikin sitten ottaa ihan rauhassa. Tuli todettua samalla, että pitää myös itse muistaa syödä. Heikko olo ja huimaus johtui osittain myös energiavajeesta.

Majapaikka oli muuten todella hieno oikea vanhan liiton “valtionhotelli” tyyppinen majapaikka.

Day 3
11.7.2017 Legden – Swalmen, Hollanti 140km, nousua 726m

Aamu alkoi utuisessa ja hieman sumppusessa ilmassa. Aamun kahvitaukoa kokoessa, takahuolto saapuikin yhtäkkiä paikalle. Olivat hukanneet pyöräilijät kun olivat joutuneet ajamaan eri reittiä. Pyöräilijöiden naveilla (navigoinnista vastaavat) on reitit Garminin gepseissä, joten ne kyllä löytää. Motoristimme oli heidän mukana (joutui kyllä myös erilleen hetkeksi). Jos olisi tullut isompia ongelmia, navi olisi ilmoittanut sijaintinsa.

Aamun koleuden vuoksi puuro maistui hyvin mustikkakeiton kanssa

Day 4 – Mur De Huy
12.7.2017 Swalmen – Anhée, Belgia 170km, nousua 1417m 

Päivä alkoi sateisena. Motarit tukossa aamuruhkasta. Näillä mennään ja vaikeudet on tehty voitettaviksi. On vissin sateista seutua, kun liikenneympyrässäkin oli sadepilvi!

Oli kyllä huollon kannalta rankin päivä tähän asti.

Belgian liikennekulttuuri ja teiden järkyttävä huono kunto yllätti totaalisesti. Jopa Puolan tiet on loistokunnossa näihin paikattuihin, kuoppaisiin ja erittäin kapeisiin kärrynpolkuihin. Sateessa ja kovassa tuulessa taukopaikkojen pystytys ja ruuan lämmittäminen ei oo ihan helppo juttu.

Huomenna nokka kohti Ranskaa ja toivottavasti myös kohti parempia kelejä.
Niin vielä, täällä hotellissa on sauna ja pieni allas

Day 5
13.7.2017 Anhée – Soissons, Ranska 200km, nousua 1921m

Aamu alkoi vedenkeitolla termari täyteen ja aamupalan jälkeen kävin “kauppa-autossa” ostoslistan kanssa hakemassa täydennystä. 
Lämpöä oli vain +9 ja sumuista usvaa oli ilmassa.

Ekalle taukopaikalle Rocroille gepsi ohjasi vuorten yli pikkuteitä pitkin. Hienot maisemat ja paljon lehmiä tuli nähty.

Rocroi oli upea ilmestys. Satoja vuosia vanha tähdenmallinen linnoitus, jonka muurit ja vallihaudat on vielä jäljellä. Itse asiassa, muurin sisällekin pääsi ja mistäkö sen tiesin? No siellähän oli geokätkö 😁

Aamutaukoa pystyttettäessäni, Tampereen tiimin huolto tuli myös paikalle. Vaihdeltiin kuulumisia ja he kertoivat vielä kurjemmasta eilisen päivästä.
Pakko todeta, että meillä on loistoporukka ja meidän huoltotiimi on mahtava. Vaikka välillä väsyttää ja uupumus iskee, niin huolto pitää hyvin yhteen ja autetaan toisiamme. On myös erittäin hienoa huomata, myös meidän pyöräilijät huolehtivat myös huoltotiimin jaksamisesta. Team Rynkeby Turku on paras!

 

Day 6
14.7.2017 Soissons – Chantilly, Ranska 90km, nousua 772m

Tänään menty linnasta linnaan. Upeita linnoja nähty matkan varrella.

Chantillyyn ja hotellille saapuminen aiheutti pientä paniikkia. Ranskan kansallispäivän juhlallisuuksien vuoksi koko katu, jossa hotelli sijaitsi, oli suljettu. Sain myös tiedon, että kuorma-auto on ajettu jonnekin puiston laidalle parkkiin. Ei mitään osoitteita, eikä mitään hajua missä päin ovat. No lähdettiin vain ajelemaan ja katsomaan josko löydettäisiin.

Etsintämatkalla ohitimme Chantillyn linnan edustaa, niin siinä sen valkoisen hiekkakivestä rakennetun upean linnan edessä valkoisella nurmikolla yksi mies ratsasti valkoisella orilla piaffea. Näky oli lähes surrealistinen. Ei tuollaista voi nähdä kun jossain elokuvassa. Käsittämättömän upea ja hätkähdyttävä näky taustoineen.

Päivän päätteeksi vielä valmisteltiin huomista Grande Finale Pariisissa, sekä siivottiin ja järjestettiin kylmäauto huomista pakkaamista varten. En kyllä tajua miten kaikki fillarit ja tavarat saadaan mahtumaan paluumatkaa varten kuorma-autoon kyytiin.

Day 7
15.7.2017 Chantilly – Pariisi 70km, nousua 424m

Prairie du Cercle Sud aukiolta, jonne kaikki n 2000 pyöräilijää ja huoltohenkilöä kokoontuu. Suora livelähetys alkaa klo 12 (Suomen aikaa klo 13)

Pyöräilijät lähti kohti Pariisia, Kuorma-auto suoraan hotellille ja loput huollosta yrittivät seurata pyöräilijöitä Eiffeltornille.
Itse lähdin yksin pakun kanssa ajamaan kohti Prairie du Cercle Sud aukiota ja pienten seikkailujen jälkeen (yksi ohiajettu risteys ja jouduin yksisuuntaisten teiden, rautatien ja jokirännin vuoksi tekemään 5 km kunniakierroksen), saavuin paikalle auringonpaisteiseen puistoon. Hieno paikka, mutta huomasin kohtapuolin, että yksinolo tuotti melkoista ongelmaa. Autoa ei saanut missään tapauksessa ajaa nurmikkoalueelle, joten jouduin roudaamaan kaikki tavarat n 400 metrin matkan verran. Alueella oli vielä siihen aikaan hiljaista, joten tavarat saatoin jättää turvallisesti.

 

Oslon huoltopiste oli meidän naapurissa

Koko päivä oli yhtä hullunmyllyä ja siinä kohtaa, kun illalla purettiin meidän ns. messuosasto ja kaiken maailman kerjäläiset ryntäsivät alueelle hakemaan karkkeja sun muuta, niin voimat alkoi olemaan aika finalissa. Siinä hässäkässä yhden huoltotiimin jäsenen kamerakin varastettiin.

Auto piti pakata niin, että kaksi jäi vartioimaan tavaroita ja kaksi kantoi autoon. Auton etuovet oli pakko pitää lukittuna samalla kun pakun takapäässä lastasi. Ihmismassaa oli todella paljon liikkeellä ja useat yrittivät ottaa tavaroita heti kun silmä vältti. Meitä oli ihan liian vähän paikalla ja jaksaminen oli pitkän reissun jäljiltä äärirajoilla.

Ilta oli loppua totaaliseen uupumukseen ajaessani hotellille. Verensokeri ja nestehukka (hellettä yli 30 astetta koko päivä) oli niin kova, etten tahtonut edes ymmärtää navin ohjeita. Kun lopulta päästiin perille, niin onneksi muutama pyöräilijä oli ottanut kuorma-auton pakkaamisen hoitaakseen ja homma oli jo hyvällä mallilla.

Vielä oli jäljellä pakettiautojen tyhjennys, siivous ja pakkaus kotimatkaa varten.

Meillä oli vielä ohjelmassa ”illallinen Pariisissa”, johon oltiin ostettu liput etukäteen. Mulla oli jopa ihan varta vasten tätä tapahtumaa varten mukana mekkokin. Päivä oli kuitenkin verottanut voimia sen verran, etten vaan yksinkertaisesti pystynyt, taikka kyennyt lähtemään.

Nälkä oli kuitenkin järkyttävä, joten koitin huonepalvelun kautta tilata ruokaa kahteen kertaan onnistumatta. Siellä vastattiin vain ”wait a moment” ja jättivät luurin pöydälle. Odotin toisella kertaa 5 minuuttia ennen, kun luovutin.
Löysin laukun pohjalta yhden patukan ja join puolikkaan Fantan ennen kun simahdin.

 

Team Rynkeby Tourists in Paris
16. – 17.7.2017
Geokätköilyä & turistinähtävyyksiä ja urheiluliikkeisiin tutustumista 😊

 

Kotimatka Pariisi – Turku
18.7-23.7.2017

Tuotiin Juhan kanssa kuorma-auto takaisin Suomeen. Matka oli sikäli erittäin haastava, koska kuorma-auton kuljettaja ei saa ajaa kuin rajoitetun ajan vuorokaudessa. Eteneminen oli näin hyvin hidasta ja kun vielä joutui ajamaan sitä “etanakaistaa” motarilla, niin siellähän me sitten oltiin välillä tuntikaupalla jumissa. Ei auta, vaikka ei etenisi työmaiden takia, kun kello tikittää kokoajan. 

   

21.7. Halvat huvit tylsällä automatkalla

Koko paluumatkan aikana pidettiin yksi iltapäivä vapaata ja kierreltiin Kööpenhaminassa fillareilla samoin Ruotsissa meillä oli vapaapäivä lauttaa odotellessa.
Kotona vielä viimeinen rutistus kuorma-auton purun jälkeen oli vielä seuraavalle kaudelle perintönä menevien tavaroiden järjestely ja luettelointi, sekä varastoon toimittaminen.

Team Rynkeby Turku huolto kiittää ja kuittaa.

Koko vuoden kestävä projekti oli raskas, mutta hyvin antoisa. Sain kokea ja nähdä sellaisia asioita, joihin en olisi uskonut muuten pääseväni osalliseksi. Kokemukset jonka tämän projektin myötä olen saanut, kannan mukanani loppuelämäni 💖 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Proudly powered by WordPress | Theme: Baskerville 2 by Anders Noren.

Up ↑