Räntää pakoon Kreetalle, 04/2018

Perinteisesti olemme käyneet jo useampana vuonna maalis- huhtikuun aikana tutustumassa lämpöön ja aurinkoon Etelä-Euroopassa. Ajankohta on sikäli hyvä, että yleensä ajankohtaan liittyy kotimaassa keväiset lumisateet, räntäsateet sekä katupölyn runsas määrä.

Näin tälläkin kertaa. Lähtöpäivänä satoi Turussa räntää ja kaupunki oli joutunut siirtämään katupölyn lakaisua useita päivä yöpakkasten vuoksi. Kadut saatiin lopulta siivottua lomareissumme aikana.

Syksyllä 2017 Juha huomasi ilmoituksen, jossa Detur tarjosi lennot suoraan Turusta Kreetalle ja kun tarkemmin tutkimme hintoja, niin ajatus yhden viikon matkasta muuttui kahden viikon matkaksi. Ero oli vain muutamia satoja euroja, niin eipä sitä paljon siinä kannata miettiä, että jäädäänkö kahdeksi viikoksi vai ei.

Lennon suunniteltu lähtöaika oli 21:10, mutta kello oli yli 22 ennen kun pääsimme matkaan. Check in oli todella hidasta ja pääsimme vasta koneeseen viimeisten joukossa 21 aikaan. Kun kaikki oli kyydissä ja ovet kiinni, niin jäänestoaineen levittämiseen meni se viimeinen tunti. Ei siinä mitään – ei meillä ollut mitään kiirettä, mutta täytyy kyllä myöntää, että kun melko isossa lentokoneessa on ripoteltu tasaisesti toistakymmentä pientä sylivauvaa, jotka itkevät väsymystä, niin alkoi omakin jaksaminen olla rajoilla. Ei nämä yölennot ole kenellekään herkkua. Onneksi on kuulokkeet ja äänikirja. Perille saavuttiin 4 aamuyöstä ja check in hotelliin sujui ongelmitta nopeasti.

Aamuyöstä kuitenkin saatiin pikainen herätys palohälytyksen summeriin. Hälytys ei kestänyt kauan ja kohta oltiin takaisin umpiunessa.
Näitä hälytyksiä oli tasaisesti parin päivän välin ja aina aikaisin aamulla. Koskaan ei saatu selvitystä mistä johtuvat. Kun henkilökunnalta kysyi asiaa, niin vain naureskelivat ”te aiheutitte sen”. Just joo – ei hirveästi naurattanut, koska oppi hyvin äkkiä, ettei näistä kannata välittää. Mitä sitten, jos oikeasti jotain tapahtuisi?

Kevät Kreetalla

Aikaisempi matkamme Kreetan saarelle oli vuonna 2000 elokussa kuumimpana aikana. Silloin kaikki oli rutikuivaa ja ruskeaa. Nyt luonto oli kauneimmillaan ja vehreimmillään. Lämpöä oli sellain vain semisti liian paljon, kun ei kroppa oo vielä tottunut juurikaan plus asteisiin. Ruoka on hyvää ja edullista, sekä ihmiset tosi ystävällisiä. Selkeästi oli nähtävissä, ettei turistikausi ole vielä alkanut. Monet hotellit oli vielä valmistumatta ja raksamiehet painoi pitkiä päiviä. Tavernoissa maalattiin ja purettiin kuormista uusia kalusteita ja viimeisteltiin sisustusta tulevaa sesonkia varten. Tunnelma oli hyvin leppoisa ja rauhallinen, mutta myös odottavainen.
Huhtikuu on hyvä ajankohta matkustaa Kreetalle.

Prassano Gorge

”Villi ja vapaa” rotko, jossa ei juurikaan oli vuohipolkuja kummempia reittejä. Näin huhtikuun alkupuolella rotkon pohjalla olevassa joessa oli vielä niin paljon vettä, ettei päästy perille määränpäähän asti. Rotkon pohja oli kuitenkin kaunis ja rehevä.

 

Chromonastiri

Rethymnon City Tour Hop on Hop off bussilla pääsee ylös korkealla sijaitsevalle kylälle helposti. Muistakaa ilmoittaa bussikuskille, jos aikomuksena on kävellä tästä alas rannikolle asti. Me emme ilmoittaneet ja kuskilla oli kova huoli mihin me hävisimme.
Chromonastirin kylässä on pieni militarimuseo vanhassa Venetsianaikaisessa talossa. Kävimme vain kurkkimassa sisällä ja pihalla olleen kätkön löydettyämme suuntasimme kohti Milin rotkoa. Kylän takalaitaa pitkin lähti lyhyempi reitti rotkolle, kuin mitä bussi käytti. Bussi pysähtyy myös Milin rotkolla, mutta ei se alkupäässä. 

Mili Gorge

Milin rotko oli kyllä yksi yksi hienoimmista paikoista missä käytiin. Oli suunnitellut, että lähdemme Samarian rotkoon, mutta tämän käveltyämme läpi, ei mieli tehnyt enää mennä sinne. Tämä oli kyllä niin hieno kokemus. Kun suuntasimme tosiaan Chromonastirista kohti Rethymnonia niin kulku oli pääosin alaspäin menemistä. Matkan varrella rotkossa on yksi taverna, jossa on hyvä nauttia vaikka lounas tai pientä suolaista. 
Polun varrella näkyy rehevän kasvillisuuden lomasta vanhojen talojen ja vesimyllyjen raunioita. Alueella on edelleen toiminnassa olevia kappeleita ja yksi hautausmaa.
Rotkosta löytyy vain yksi kätkö, jonka vihje kannattaa lukea. Naatit nimittäin heitteli melkoisesti vuorensolassa.
Kokonaismatka Chromonastirista alas rannalle Milin rotkon kautta noin 8 km.

Mátala

Kun lähtee vuokra-autolla ajamaan kohti etelää lähes suoraan Kreetan poikki, niin voi löytää niinkin eksoottisen paikan kuin Mátala. Nykyään tämä minolaiskauden Faistoksen palatsikeskuksen satama tunnetaan paremmin hippiluolistaan. Näissä luolissa mm Janis Joplin ja Bob Dylan on viettänyt aikaa. Luolat on nyttemmin suojeltu ilkivallalta ja alue on aidattu ja liitetty Kreetan virallisiin museoihin. 2 euron sisäänpääsymaksulla pääsee alueelle vapaasti tutkimaan luolia niin sisältä kuin ulkoa.

Faistos

Viimeksi kun kävimme täällä saarella 18 vuotta sitten, ajoimme Faistoksen ohi. Lämpöä oli +40, joten emme todellakaan halunneet mennä tuolle tulikuumalle kukkulalle muinaisia raunioita katsomaan.
Nyt lämpöä oli ”vain” +32, joten auto parkkiin ja eiku tutustumaan tähän kohteeseen.
Faistos on yksi minolaisen kulttuurin viidestä suuresta palatsikeskuksesta. Knossos lienee näistä palatsikeskuksista tunnetuin.  

Täältä Faistoksesta on löytynyt mm Faistoksen kiekko, joka näkyy monessa eri turisteille tarkoitetuissa esineessä.

Museon sisäänpääsymaksu 8 euroa.

Elafonísi

Yksi saaren ”must see” paikoista on edelleen Elafonísi upeine valkoisine hiekkarantoineen ja laguuneineen. Ranta-aluetta kutsuttiin aikaisemmin vaaleanpunaiseksi, mutta korallihiekan määrä on vähentynyt vuosien saatossa dramaattisesti. Syy on turismissa ja varsinkin ajattelemattomissa turisteissa. Ihmiset on keränneet tätä kaunista vaalenapunaista korallihiekkaa pulloihin ja kuljettanut kotiin kirjahyllynsä koristeeksi. Itse muistan 18 vuoden takaista matkaa tänne, kun tosiaan rannat olivat kauttaaltaan vaaleanpunaiset – nyt siitä oli vain pieni aavistuksen häivähdys enää jäljellä. Surullista.

Balos Lagoon

Sanotaan ihan suoraan, että jollei täällä olisi geokätköiljöille tarkoitettua Earthachea, niin ei olisi iki maailmassa eksytty tänne.
9 kilometriä ihan hemmetin huonoa kuoppaista röpölistä ja kivistä off road tietä pitkin parkkipaikalle ja sieltä vielä kahden kilometrin kävely rannalle. Ei huonojalkaisille, koska mäki on pitkä ja raskas ja portaita on 520 per suunta.

Kokonaismatka oli pitkä ja tuskainen, mutta se palkinto, mikä perillä odotti, oli kyllä huikea. Kun saavut mäen laelle ja alhaalla aukea koko laguuni, näkymä on henkeäsalpaava. Siis wau!  Kesällä laguuniin pääsee Kissamon kaupungista veneellä , mutta silloin jää kyllä tämän kokonaisuuden näkeminen kokematta.

Iraklion

Rethymnonista lähtee linja-autoasemalta tunnin välein bussi Iraklioniin ja hinta on 8,30 per nenä per suunta.  Bussit on ilmastoituja ja niissä on hyvät mukavat penkit.

Perille saavuttuamme kuittasimme heti siinä satama-alueella yhden kätkön ja sitten lähdimme kävelemään kohti kaukana kaukana näkyvää aallonmurtajan majakkaa. Sinne oli varmaan lähemmän 4 km matkaa per suunta ja kannattaa varata riittävästi vettä mukaan. Siellä ihan kärjessä on myös kätkö, mutta emme lähteneet sinne kätkön vuoksi – itse asiassa tarkistin vasta perille tultuamme onko täällä kätkö, ja siinähän se oli parin metrin päässä.

Satama-alueella on myös upea venetsialainen linnoitus. Sisäänpääsy museoon oli vain 2 euroa ja nähtävää riitti kyllä koko rahan edestä.

Iraklionin vanhassa kaupungissa näkyi hyvin italialaiset juuret – tai siis oikeasti venetsialaiset. Vanhan kaupungin keskellä oli pieni piazza suihkulähteineen ja ympärillä näkyi vielä vanhoja säilyneitä upeita rakennuksia. Lähellä oli myös basilika omalla pienellä puistollaan.

Geokötköilijöille vinkiksi muutama hieno paikka

GC44N13 The Secret War Tunnel
WWII aikainen vanha tunnelirakennelma. Täällä näkyi paljon hienoja isoja lepakoita. 
Emme löytäneet itse kätköä, mutta se ei haitannut. Tunneli oli se mitä tultiin katsomaan 🙂

GC40P3P  The Sea Cave
Paikka on ehdottomasti vierailun arvoinen, vaikkei kätköä hakisi. Jätin suosiolla myssen suorittamatta, koska tärkein oli tämän paikan näkeminen itse paikan päällä. 

GC2AJNJ Plakias Old Mill
Vehreä vuorensola, jossa kaunis vanha kivisilta ja myllyn rauniot. Vähän matkan päässä olisi myös Earthcache, mutta sinne olisi pitänyt kiertää jostain muualta, joten se jäi väliin (pikkasen jäi kaivertamaan) 

Koko matkan aikana käveltiin yhteensä 204 kilometriä. Oltaisiin varmaan kävelty enemmänkin, mutta lämpötila nousi usein liian korkealle ja aurinko oli melko polttavan kuuma. Luvattu + 20-22C oli useimmiten todellisuudessa 26-30 välissä.
Iltapäivät oli siis oikein hyvä aikaa päikkäreille, sekä Bullet Journalin täyttöön.

Seuraava loma suuntautuu jonnekin Irlantiin tai Skotlantiin. Emme kumpikaan ole mitään rannalla makoilijoita, joten ehkäpä pitäisi ihan suoraan suunnitella patikointiloma seuraavaksi.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Proudly powered by WordPress | Theme: Baskerville 2 by Anders Noren.

Up ↑